Tärkein säästövinkki on  korjata vesivuodot ajoissa.
Tippuvat vesihanat tai vuotavat wc-pöntöt kannattaa korjauttaa välittömästi. Ne ovat usein korjattavissa pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet.
Yksi tippumalla vuotava vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa 30 m³ eli 30 000 litraa vuodessa (1 m³ =  noin 150 ämpäriä). Vuotavan vesikalusteen vuotomäärä vuositasolle muutettuna saattaa yllättää monet vesilaskun maksajat. Vesikalusteen hukkaama vesimäärä aiheuttaa kiinteistölle yli 100 euron lisän vuotuiseen vesilaskuun. Jos vuotavia hanoja on useita ja vuodon laatu suurenee tippavuodosta pieneen lirinään, vesikalusteiden hukkaama vesimäärä saattaa olla 10 - 300 m³ (eli 10 000 litraa - 300 000 litraa) vuodessa. Käyttömaksuna ( vesi+jätevesi) tämä lisäkustannusten määrä saattaa kasvaa useisiin satoihin euroihin jopa tuhansiin euroihin vuodessa. 

Kuukausitasoinen vedenkulutuksen seuranta auttaa huomaamaan, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoissa esiintyvät piilovuodot, joita silmämääräisesti on vaikea todeta. 
Keskimääräiseksi kulutukseksi omakotitalossa arvioidaan 40-45 m³/henkilö vuodessa, rivitaloissa noin 50m³/henkilö/vuosi  ja kerrostaloissa noin 55m³/henkilö/vuosi. 

Kylpyhuonekalustoa uusiessa valittavana on wc-istuinmalleja, joissa voi säätää huuhteluveden määrää. Uusissa kalusteissa saattaa olla venttiilissä ns. kaksoishuuhtelu tai huuhtelumäärän voi säätää esimerkiksi 3-6 litraan. Joten vettä kuluu huomattavasti vähemmän kuin vanhan mallisissa pöntöissä, joissa helposti hulahtaa vettä 9 litraa kerralla. Samoin ns. yksiotehanat säästävät vettä, koska samaan hanaan yhdistetty kuuma- ja kylmävesihana säätää veden nopeammin haluttuun lämpötilaan.

Kulutustottumusten muutokset vaikuttavat vesilaskuun.
Suihku kuluttaa vettä vähemmän kuin kylpyamme. Suihkussa vettä kuluu noin 10 - 20 litraa minuutissa. Kylpyammeeseen mahtuu noin 150 litraa, lisäksi kylvyn jälkeen usein otetaan huuhteleva suihku ja pestään myös kylpyamme. Hygienia on kuitenkin niin tärkeää, että siitä ei kannata tinkiä. Esimerkiksi käsienpesulla voidaan vähentää influenssan leviämistä.
Uudet tiski- ja pyykkikoneet käyttävät yleensä vähemmän vettä kuin käsipyykki tai -tiski varsinkin, jos astiat tai pyykit huuhdellaan juoksevalla vedellä.

Lämmin vesi ei ole tarkoitettu juotavaksi eikä ruuan laittoon. Se on laadultaan heikompaa kuin kylmä vesi, koska siihen voi kiinteistön putkistoista liueta metalleja ja toisaalta lämpimässä vedessä voi kasvaa myös bakteereja.  Juomaveden käytössä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kiinteistön putkisossa seisonutta lämmennyttä vettä kannattaa juoksuttaa ennen juomaveden ottamista, kunnes vesi on viileää. Erilliseen suodattimeen ei kannata rahojaan tuhlata, sillä vesihuoltolaitoksen veden laatu on niin hyvää, ettei suodattimia tarvita. Suodattimet saattavat jopa huonontaa veden laatua, koska suodattimia ei yleensä tule vaihdettua riittävän usein ja suodatin on erinomainen kasvualusta bakteereille.

Viemärien tukkeutumiset saattavat aiheuttaa myös suuren lisälaskun kiinteistölle. Kiintoaines saattaa tukkia oman vesilukon tai jumittua taloyhtiön tonttijohtoon. Viemäriin eivät kuulu muun muassa kahviporot, terveyssiteet, sukkahousut, pumpulipuikot, tulitikut, tupakantumpit. WC-pönttöön vain sitä mihin se on tarkoitettu (eli vain ihmisen tuottamat eritteet + wc-paperi). Muut jätteet heitetään lajiteltuna roskikseen.

Nurmikkoa kannattaa kastella mieluummin reilusti ja harvoin. Kesällä nurmikon kastelu on parempi tehdä illalla, kun aurinko on jo laskemassa. Hellepäivänä osa kasteluvedestä haihtuu jo sadettimesta lähtevistä pisaroista suoraan ilmaan ja maan pinnasta ennen imeytymistä, joten kastelun vaikutus jää olemattomaksi.